Taide lisää viihtyvyyttä.
– HyMy-kylän opiskelija
Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella sijaitsevassa HyMy-kylässä on vuoden 2022 loppuun Rajapintoja-taidenäyttely, jossa on esillä akvarelleja ja runoja ihmisen luontosuhteesta ja ilmastotoimien terveyttä edistävistä vaikutuksista. Teokset ovat osa terveydenhoitaja Jenna Tonterin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä. Tutkinto-ohjelmassa Creativity and Arts in Social and Health Fields (Luovuus ja taide sosiaali- ja terveysaloilla) on tutustuttu erilaisista näkökulmista taiteiden ja luovuuden merkitykseen ja tarpeellisuuteen sosiaali- ja terveysalan palveluissa sekä alan tutkimuksen osana.
Tässä julkaisussa pohditaan kuvallisen taiteen merkitystä terveyspalveluiden odotustiloissa aiheesta kirjoitetun kirjallisuuden ja HyMy-kylän asiakkaiden ja opiskelijoiden palautteen perusteella ja herätellään keskustelua taiteista osana asiakastyötä.
Taiteen avulla viihtyvyyttä
Terveyspalveluihin saavuttaessa aulat ja odotustilat ottavat tulijan vastaan. Niissä ihminen siirtyy toisenlaiseen rooliin asiakkaana, potilaana tai omaisena1. HyMy-kylän toimijat olivat jo pitkään pohtineet, miten odotustila voitaisiin luoda viihtyisämmäksi ja rennommaksi asiakkaille, ja lokakuusta alkaen odotustiloissa onkin ollut nähtävillä akvarelli- ja runonäyttely terveydenhoitaja Jenna Tonterin YAMK-opinnäytetyön teoksista. Värikkäissä teoksissa teemana on luonto, ja monet maalaukset ja runot käsittelevät ihmisen yhteyttä luontoon ja muuhun ympäristöön.
Tunnelma on ehdottomasti muuttunut eloisammaksi ja kodikkaammaksi.
– HyMy-kylän asiakas
HyMy-kylän asiakkaiden sekä siellä toimivien opiskelijoiden kokemuksia taiteen esilläolosta HyMy-kylän odotustiloissa kartoitettiin lyhyillä kyselylomakkeilla avoimin kysymyksin. Kyselyihin vastasi anonyymisti yhdeksän asiakasta sekä kuusi opiskelijaa. Kaikki kyselyyn vastanneet asiakkaat ja viisi vastannutta opiskelijaa kokivat positiivisena taiteen tuomisen osaksi odotustiloja, yksi opiskelijoista ei ollut huomannut eroa tilan tunnelmassa taiteen tuomisen jälkeen. Odotustilojen kuvattiin olevan muun muassa aikaisempaa miellyttävämmät ja viihtyisämmät, kodikkaammat, tunnelmallisemmat, inhimillisemmät, rennommat ja eloisammat. Yhden asiakkaan mukaan taiteen tuomisen myötä tilat eivät olleet enää ”niin kylmät ja tavallisen odotustilamaiset, vaan kotoisammat”.
Taiteen vaikutukset kokemuksiin ja tunnetiloihin terveyspalveluissa
Odotusaulat voivat toisinaan olla paikkoja, joissa voi tulla esimerkiksi pitkästymisen, jopa pelon tai ahdistuksen tunteita. Erityisesti lapsille odotusaulat voivat merkitä pelkoa liittyen tuleviin toimenpiteisiin tai eroon vanhemmista2. Niin sanotut positiiviset häiriötekijät, kuten kuvataiteet osana terveydenhuollon tiloja, vähentävät tutkitusti stressiä ja ahdistusta, ja parhaimmillaan ne voivat jopa pysäyttää asiakkaan tai potilaan huolestuneen ajattelun3, 4. Taiteen katselu voi myös auttaa potilaan roolissa olevaa kokemaan hallinnantunnetta sekä helpottaa tilanteisiin sopeutumista. Eri taidemuotoja voidaan hyödyntää monipuolisesti luomaan miellyttävää ympäristöä terveyspalveluissa, esimerkiksi julistein, seinämaalauksin ja veistoksin tai käsitöiden, äänimaisemien ja videoteosten avulla5.
Asiakkaani on usein taideteoksen luona istumassa, hän katsoo kuvaa ja selvästi rauhoittuu sen avulla.
– Metropolian HyMy-kylän opiskelija
Visuaaliset taiteet terveydenhuollon ympäristöissä voivat parantaa potilaiden kokemuksia terveyspalveluista6, 7, 8. Erään tutkimuksen mukaan erityisesti luontoa kuvaavan taiteen on todettu vähentävän potilaiden kokemusta stressistä, ahdistuneisuudesta ja kivusta. Lisäksi päivystyksessä odottavien potilaiden käytöksessä huomattiin selkeä positiivinen muutos, kun odotustiloihin tuotiin luontoon liittyviä kuvia ja taidetta. Potilaat olivat rauhallisempia, keskustelivat enemmän keskenään, ja jonot odotustiskillä vähenivät. Lisäksi melutaso laski luontoaiheisten teosten esillä olemisen myötä9. HyMy-kylän asiakkaiden palautteesta nousi esiin, että taidetta oli ollut mukava katsella odotellessa, jolloin ”odotus sujui leppoisammin”. Lisäksi taiteen esille tuomisen jälkeen odotustiloja kuvailtiin sekä rauhoittavina että piristävinä. HyMy-kylän opiskelijoiden vastausten mukaan osa asiakkaista oli jäänyt katselemaan tauluja ja lukemaan tekstejä, ja erityisesti lasten oli havaittu kiinnittävän huomiota tauluihin. Yhden opiskelijan mukaan asiakas istui usein taideteoksen luona odottamassa katsoen kuvaa ja selvästi rauhoittuen sen avulla. Myös toinen opiskelija vastasi, että asiakkaat ovat mahdollisesti olleet rennomman oloisia taiteiden oltua esillä. Osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista ei ollut huomannut asiakkaiden olemuksessa tai toiminnassa muutoksia.
Näitä kiva katsella odottaessa!
– HyMy-kylän asiakas
Ihmiset havainnoivat usein ympäriltään asioita, jotka vastaavat heidän tunnetilojaan. Esimerkiksi iloisina he huomaavat positiivisia asioita. Monitulkintaisen taiteen käyttöä on hyvä käyttää varauksella terveydenhuollon odotus- ja toimenpidetiloissa, etteivät ne vahvista voimakkaita negatiivisiksi koettuja tunnetiloja. Erään tutkimuksen yhteydessä huomattiin, että toisin kuin luontoteemaisen taiteen vähentäessä potilaiden kokemusta ahdistuksesta ja kivusta, abstrakti taide jopa pahensi oireilua toimenpiteen jälkeen. Lisäksi toinen tutkimus totesi yhdenpitävästi, että ihmiset valitsivat sairaalaympäristöön sopivaksi mieluummin luontoteemaisen taiteen kuin abstraktin taiteen. Kuitenkin abstraktiakin taidetta voidaan hyödyntää ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa, ja abstraktin taiteen avulla voidaan esimerkiksi päästä tietoisen läsnäolon tilaan, joka voi edistää mielen hyvinvointia10.
Asiakkailta tuli positiivista palautetta taidenäyttelystä. Lisäksi opiskelijat toivat esiin, että asiakkaat vaikuttivat pitävän taiteesta: taideteosten esillä oloa oli kiitelty ja alkuperästä kyselty. Sekä asiakkaiden että opiskelijoiden palautteesta nousikin useita toiveita jatkuvista taidenäyttelyistä HyMy-kylän tiloissa. Erityisesti värikkäitä, näyttäviä ja isokokoisiakin teoksia toivottiin jatkossa esille poistamaan “kliinistä tunnelmaa”. Yhden asiakkaan palautteen mukaan maalausten lisäksi myös tekstiilitaide sopisi tiloihin hyvin.
Taide ihmisten keskinäisen yhteyden muodostamisessa
Terveydenhuollon ammattilaisen itse tekemät taideteokset tai käsityöt voivat olla potilaalle tai asiakkaalle merkityksellinen osa terveyspalveluiden kokemusta. Tutun terveydenhuollon ammattilaisen signeeraama valokuvateos tai maalaus odotustiloissa antaa ammattihenkilöstä uudenlaisen kuvan ja voi herättää uteliaisuutta ammattiroolin takana olevaa ihmistä kohtaan. Lisäksi taidenäyttelyt terveydenhuollon tiloissa voivat parhaimmillaan lisätä sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mikäli taide on työntekijöiden tai potilaiden tekemää, niistä voi oppia ihmisestä itsestään paljon sellaista, mitä muuten ei oppisi. Taiteen avulla voi myös kertoa tarinoita sekä ymmärtää omia kokemuksia ja tunteita11. Yhden opiskelijan palautteesta nousikin esiin toive HyMy-kylässä tapahtuvasta taidetoiminnasta, jossa opiskelijat voisivat ohjata vaikkapa lapsille työpajaa, jonka tuotoksista voitaisiin koostaa näyttely HyMy-kylän odotustilaan.
Kaikki taide on aina hyvästä.
– HyMy-kylän asiakas
Taide tai luova toiminta voivat olla osana terveydenhuollon palveluita. Parhaimmillaan terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaiden kesken tuotettu taide voi luoda yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja ymmärrystä ihmisten välille, parantaa asiakkaiden kokemuksia terveyspalveluista ja sitoutumisesta hoitoon sekä lisätä henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja yhteishenkeä. Taidetyöpajoissa voi irtautua potilaan tai asiakkaan roolista. Asiakkaan tai potilaan roolissa taiteiden parissa voi halutessaan keskittyä vain käsillä tekemiseen ja samalla tuottaa jotain yhteistä ja olla osana yhteisöä. Toisaalta usein juuri se, että keskitytään taiteeseen ihmisten sijaan voi auttaa luomaan tilan, jossa on helppo keskustella henkilökohtaisasioista sekä luoda läheisiä suhteita muihin. Taiteen tekemisellä on myös positiivisia fysiologisia vaikutuksia terveyteen, kuten verenpaineen ja sykkeen aleneminen sekä ahdistuksen lievittyminen. Mikäli taidetyöpajoissa tehtyä taidetta laitetaan esille terveydenhuollon tiloihin, voivat myös muut asiakkaat ja potilaat parhaimmillaan kokea yhteenkuuluvuutta, viihtyvyyttä ja turvallisuudentunnetta12. Jatkossa taiteen tekemiseen voitaisiin osallistaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät. Ihmislähtöinen kehittäjäkumppanuus tarkoittaa, että asiakkaat otetaan mukaan kehittämään palveluita. Ihmislähtöisessä toiminnassa toinen ihminen eli esimerkiksi asiakas kohdataan kunnioittavasti ja hänen kokemuksensa ja asiantuntijuutensa huomioiden 13, 14, 15. Näin saadaan arvokasta tietoa suoraan esimerkiksi siitä, miten asiakas kokee palvelun odotustilat ja millainen taide on asiakkaiden kokemuksen perusteella kyseiseen tilaan sopivinta.
Taiteen avulla voidaan saavuttaa monia positiivisia vaikutuksia terveydenhuollossa, niin odotustiloissa kuin osana terveydenhuollon toimintaa. Taide voi lisätä odotustilojen viihtyisyyttä, auttaa rauhoittumisessa ja tehdä odottelusta mukavampaa. Lisäksi osana terveydenhuollon toimintaa se voi luoda ihmisten välisiä yhteyksiä sekä auttaa tunteiden tunnistamisessa.
Taide on best, rohkeasti vaan!!
– HyMy-kylän opiskelija
Kirjoittajat
Jenna Tonteri valmistuu alkuvuodesta 2023 Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmasta Creativity and Arts in Social and Health Fields (terveydenhoitaja YAMK). Hän on työskennellyt prevention eri tasoilla terveyttä edistävässä ja sairauksia ehkäisevässä terveydenhoitotyössä, sairaanhoitotyössä sekä kuntoutuksessa ja on kiinnostunut kehittämään osaamistaan kansanterveyden ja ympäristöterveyden näkökulmista sekä yhdistämään työhönsä taiteita ja luovuutta. Jenna Tonterin opinnäytetyö Illustrated Meanings of Climate Change Mitigation’s Co-benefits to Human Health.
Saila Pakarinen työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri (KM) sekä suuhygienisti (AMK). Hän innostuu erityisesti moniammatillisen vuorovaikutuksen edistämisestä sekä monialaisesta yhteistyöstä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Hän ohjaa opiskelijoiden harjoitteluja HyMy-kylässä sekä kehittää HyMy-kylän palveluita.
Lähteet
1 Rollins J. 2021 ’Purpose-Built’ Art in Hospitals : Art with Intent, Emerald Publishing Limited. ProQuest Ebook Central.
2 Rollins, J. 2021.
3 Daykin, N., Byrne, E., Soteriou, T. & O’Connor, S. 2010. Using arts to enhance mental healthcare environments: Findings from qualitative research. Arts & health 2 (1), 33–46. doi:10.1080/17533010903031408
4 Nanda, U., Chanaud, C., Nelson, M., Zhu, X., Bajema, R. & Jansen, B. H. 2012. Impact of Visual Art on Patient Behavior in the Emergency Department Waiting Room. The Journal of emergency medicin, 43 (1), 172–181. doi:10.1016/j.jemermed.2011.06.138
5 Nanda, U. ym. 2012.
6 Cusack, P., Lankston, L. & Isles, C. 2010. Impact of visual art in patient waiting rooms: Survey of patients attending a transplant clinic in Dumfries. JRSM short reports 1 (6), 52–55. doi:10.1258/shorts.2010.010077
7 Daykin, N. ym. 2010.
8 Nanda, U. 2012.
9 Nanda, U. 2012.
10 Rollins, J. 2021.
11 Rollins, J. 2021.
12 Rollins, J. 2021.
13 Elomaa-Krapu, M., Ahlstrand, A. & Vehkaperä, U. 2021. HyMy-kylässä opitaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhdessä. AMK-lehti 3. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112557048.
14 Hand, C. & Raatikainen, E. 2022. Ammattien välinen yhteistyöosaaminen ja sen arviointi sosiaali- ja terveysaloilla. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 89. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-330-5.
15 Kuipers, S., Cramm, J. & Nieboer, A. 2019. The importance of patient-centered care and co-creation of care for satisfaction with care and physical and social well-being of patients with multi-morbidity in the primary care setting. BMC Health Serv Res. 19 (1), 13.
1 Kommentti
Oli todella mielenkiintoinen tutkimus, oman sairauden pohtiminen saattaa hetkeksi väistyä, odotustiloissa aika tuntuu matelevan ja luonnon läheisyys maalausten kautta vähentää jännitystä, näin uskon.